Rajakaupunki Narvaa symboloivat upea Hermannin linnoitus torneineen ja jokipromenadi. Lähellä sitä sijaitsevat Narva-Jõesuun merenranta kylpylöineen sekä uhkea neuvostoaikainen Sillamäen kaupunki.

Asukasluvultaan Viron kolmanneksi suurin kaupunki Narva on kahden naapurikansan kulttuurien kohtaamispaikka. Täällä tehtiin liki 200 vuoden ajan töitä mittakaavaltaan jättimäisessä Kreenholmin tekstiilitehtaassa, kuljetettiin kauppatavaraa idästä ja itään sekä kuljettiin lomailemaan läheiseen, merta reunustavasta pitkästä hiekkarannastaan, kylpylöistään ja 1900-luvun alun puuhuviloistaan tunnettuun Narva-Jõesuuhun. Tänään tuon 14 km matkan voi taittaa kesäisin romanttisesti jokiristeilylaivalla, muina vuodenaikoina esim. ilmaisella seutuliikenteen bussilla.

Aikanaan Narva oli eurooppalaisen barokkiarkkitehtuurin helmi, jonka toinen maailmansota tosin tuhosi pahasti ja joka jouduttiin siksi rakentamaan lähes nollasta uudelleen eloon. Nykyisen Narvan rakennuskanta edustaa tyypillistä neuvostoajan arkkitehtuuria, jonka ohella kaupungista löytyy muutama mielenkiintoinen nykysuunnittelun ilmentymä kuten Tarton yliopiston sivutoimipiste. Vilkas opiskelijaelämä heijastuukin Narvan taide- ja tapahtumatarjontaan, jossa vuotuisten oopperajuhlien rinnalle on kohonnut paljon kaupunkikulttuuria sekä elävän musiikin eri lajien konsertteja ja festivaaleja sekä pari rustiikkia musiikki- ja taideklubia.

Narvan vierailun yhteydessä kannattaa ajomatkalla poiketa myös E20-valtatien varrella sijaitsevaan Sillamäen kaupunkiin. Sodan jälkeen se oli alueella neuvostoarmeijan tarpeisiin toimineen uraaninrikastamotehtaan vuoksi Viron salaisin tai ainakin mystisin, reilun 10 000 asukkaan suljettu yhteisö. Kuin korvaukseksi vaarallisesta työstä rakennettiin kaupunkiin uhkeita, ns. stalinistisen eli länsimaisittain uusklassisen tyylin asuintaloja kulttuurikeskuksen luota meren rantaan vievän promenadin äärelle. Nyt kävelykatua on jatkettu viihtyisällä rantapromenadilla, jonka varrella toimii myös kesäkahvila.