Monille Virumaa on kuin Viro pienoiskoossa. Rakveren länsipuolisesta Lahemaan kansallispuistosta itään, aina Viron ja Venäjän rajalle eli Narvanjoelle asti ulottuvalla – teitä pitkin mitaten 168 km x 80 km suuruisella seudulla onkin koko joukko kylässä käymisen arvoisia paikkoja ja nähtävyyksiä. Esittelemme tässä seitsemän perustetta, miksi seuraava Viron-matkasi voisi kohdistua juuri Virumaalle.
Kartanot, käsityöläisten työpajat, Instagram- ja Facebook-postituksia tekemään kutsuvat maisemat, ihmiskäden avustuksella muokkautuneet luonnon erikoisuudet, kylpylät, taidegalleriat, teollisuushistorian näyttävät kohteet, museot, Viron parhaiden joukkoon White Guide -luokitellut ravintolat, keskiaikaiset linnoitukset, kirkkoarkkitehtuurin helmet, entisen Neuvostoliiton vaikutteista yhä kumpuava eksotiikka. Kattavan listan kokoaminen ja/tai sen lukeminen tuntuu lähes pyörryttävän suurelta urakalta. Mutta keskitytään nyt olennaiseen:
1. Historian yhteiset viivat
Suomalaisten ja virumaalaisten veljeskansataival alkoi yli 700 v. sitten, kun seprakaupan kävijät vaihtoivat rannikkovesien kalansaaliita Virumaan peltojen viljaan. Suhteiden myötä maakunnan nimestä juontui kutsumanimi koko Viron kansalle ja valtiolle. Myös Viron vapaussodassa suomalaisten muodostama vapaajoukko oli tärkeäksi avuksi. Tammikuussa 1919 ajettiin venäläiset pakoon Rakverestä, ja pian sen jälkeen tehtiin Narvan vapautukseen johtanut maihinnousu Utriassa.
2. Luonto ja sen ihmeet
Virumaalla voi tutkia peräti kahden eri kansallispuiston kasvi- ja eläinkuntaa sekä suojelualueita, joissa luonto, kulttuuri ja historia kohtaavat. Vuodenaikojen vaihtelu sekä Peipsijärven takaa nouseva ja Suomenlahden horisonttiin laskeva aurinko muuttavat maiseman – lehdot, suot, joet, kivikkorannat, ikimetsät, rannikkotörmän putouksineen ja itäisimmän Viron kilometrien mittaiset rantahietikot usein lähes taianomaisiksi. Myös sinilammet, noitakaivot, tekomäet ja -vuonot houkuttelevat valokuvaajia läheltä ja kaukaa näiden erikoisuuksien äärelle.
3. Kartanoiden kauneus
Lähinnä saksalaisperäiset aateliset rakensivat Virumaalle klassismi- ja barokkityylisiä kartanoita 1700- ja 1800-luvuilla. Herras- eli ritarikartanoita ja niiden sivutiloja oli seudulla 1900-luvun alussa peräti 190, pappiloita 12 ja karjakartanotiloja noin 70. Venäjän vallankumous, kaksi maailmansotaa ja neuvostoaika tuhosivat päärakennuksia joukoittain, mutta yhä tänäänkin voi harrastaja bongata seudulta yli 30 erilaisiin käyttöihin kunnostettua aikakausiensa helmeä.
4. Makuelämyksiä maakunnasta
Virumaalainen keittiöosaaminen satsaa paikoin vielä konstailemattomaan, kylläiseksi tekevään perusruokaan. Silti yhä useammat seudun ravintoloiden keittiömestarit ja kokit yhdistelevät uusia trendejä ja perinteitä arvostavia valmistustapoja jopa villeillä tavoilla. Virumaalta onkin kahdeksan ravintolaa yltänyt maan parhaimmiston White Guide 2023 -listalle, ja ensimmäisenä niistä sai keväällä 2022 seinälleen myös Michelin-tunnustuslaatan Võsun rannikkokylässä toimiva Mere 38 Resto.
5. Kulttuurin koko kirjo
Oletpa rockin, jazzin, oopperan, folkin, klassisen tai festarimusiikin ystävä, voit nauttia konserteista ilman kielimuurin haittoja liki 200 päivänä vuodessa eri puolilla Virumaata. Vai oletko kuvataiteen ja kuvanveiston ystävä, mutta et tiedä vaihtuvien näyttelyjen pitopaikkoja etkä aikoja? Me autamme. Ajantasaiset perustiedot lähiviikkojen pienemmistä ja suuremmista tapahtumista suomeksi löydät tapahtumakalenteristamme.
6. Hemmotellen hyvää oloa
Kylpyläloma Virumaalla on aivan muuta kuin terveyshoidosta toiseen ravaamista tai sisävesipuistojen liukumäkiä, tosin niitäkin toki halukkaille tarjotaan. Avainsanoja ovat wellness, à la carte, kauneudenhoito, kulttuuritapahtumat ja hemmottelu. Lähde stressaavasta arjesta pikku pakomatkalle kylpylä(kartano)n ylellisyyteen, jaloittele ympäröivässä luonnossa ja lataa näin henkiset akkusi. Tai tee se maanläheisempien lomakeskussaunojen löylyissä.
7. Aikamoista arkkitehtuuria
Helsingin olympialaisten aikaan Sillamäen uraaninjalostajat saivat vaarallisen työn palkakseen uhkeita stalinistisia asuintaloja meripromenadin ja “Odessan portaiden“ luo. Narvan tekstiilityöläisten pyhätöiksi tehtiin 1800-luvulla kaksi komeaa kirkkoa, yksi luterilaisille ja toinen ortodokseille. Keskiajalla linnoitukset ja linnoituskirkko suojasivat mm. Rakveren, Toolsen ja Kadrinan asukkaita fyysisiltä uhilta. Virumaalla voikin tutkia eri aikakausien arkkitehtuuria, sillä ajan ja sodan hammas ei ole onneksi purrut kaikkeen.
Ota siis seuraavan kerran Viroon matkatessasi suunnaksi Virumaa – seutu, joka tarjoaa aivan toisenlaisia elämyksiä kuin ”kaikkien keskimääräiseen makuun sopivaksi hioutunut Tallinna”.
