Nykyään Virumaa on hallinnollisesti jaettu Länsi- ja Itä-Virumaan maakunniksi. Sen merkitys on ollut niin keskeinen vuosisatojen saatossa Suomenlahden pohjoisrannalla asuneille koillis- ja eteläsuomalaisille seprakaupan kävijöille, kalastajille ja maanviljelijöille, että koko Viron maata ja maassa asuvaa kansaa on alettu kutsua Virumaan nimestä johdetulla tavalla – Viro ja virolaiset.
Ensimmäinen kirjallinen merkintä Virumaasta on peräisin Ruotsin Upplannista, jossa vuosien 1020-1030 aikaan kaksi äitiä kaiversivat sanan osoittamaan Virumaalla surmansa saaneiden poikiensa kuolinpaikkaa. Tanskan kuningas Henrikin kronikassa paikannimi Virumaa esiintyy jo useita kertoja, mm. vuoden 1197 kohdalla merkkaamassa ruotsalaisten tekemiä sotaretkiä alueelle.
Tanskan vallan aika Virumaalla kukoisti vuosien 1219-1346 välillä. Mm. vuodelta 1241 peräisin olevassa kuninkaan veronkeruuluettelossa mainitaan yli 500 kylän- ja paikannimeä Virumaalta ja Harjumaalta. Aikakautta seurasi noin 200 vuoden pituinen saksalaisen eli Liiviläisen ritarikunnan hallintokausi, jolloin alueelle rakennettiin paljon ritarilinnoituksia ja kivikirkkoja.
Venäjää vastaan käydyn Liivinmaan sodan (1558–1583) jälkeen Virumaalla vietettiin varsin sekaista Ruotsin vallan aikaa, koska puolalaisetkin halusivat osaansa viljavista maista ja sotivat Ruotsia vastaan mm. Rakveren kaupungin omistuksesta vuosina 1600-1629.
Seuraavaksi virumaalaiset olivat taas sodan jaloissa Suuressa Pohjan sodassa. Ruotsin ja Venäjän joukot ottivat mittaa toisistaan ja Narvan herruudesta kahdessa merkittävässä taistelussa. Lopulta sota päättyi Uudenkaupungin rauhansopimukseen v. 1721, jolla Virumaa ja käytännössä koko Viro määrättiin Venäjän tsaariruhtinaskunnalle kuuluvaksi.
Venäjän kaudelta ovat peräisin mm. Narvaan v. 1857 kohonnut Kreenholmin Manufaktuuri eli jättimäinen tekstiilitehdas sekä Virumaan läpi Paldiskiin rakennettu rautatie (v. 1869), Vuonna 1913 koko Virumaalla asui 111 000 ihmistä, joista yli kymmenesosa eli 12 000 työskenteli Kreenholmin tehtaassa.
Viron vapaussodan, ensimmäisen itsenäisyyden, toisen maailmansodan ja neuvostovallan ajat ovat Virumaalla kulkeneet varsin samoissa merkeissä kuin muunkin Viron lähihistoria. Raja-alueena Suomenlahden rannikko oli toki erityisen sotilasvalvonnan alaisena, ja Itä-Viron raskas teollisuus toimi pitkälti muualta Neuvostoliitosta värvätyn venäjänkielisen työvoiman pyörittämänä.
Uudellenitsenäistymisen jälkeen Virumaa oli matkailullisesti pitkään Tallinnan, Saarenmaan ja Pärnun varjossa, mutta alueen infrastruktuurin kehittyminen ja sitkeä laadunkehitystyö ovat 2010-luvulta lähtien alkaneet kantaa viljaa. ”Itä-Viro on kasvanut pommiaukosta seikkailuturismin Mekaksi”, tokaisikin Viron matkailuyritysten liiton puheenjohtaja Tiit Pruuli taannoin lehtihaastattelussa.
Virumaan länsipuolisten osien eli kahdeksan kunnan hallinto- ja talouskeskus on 100 km päässä Tallinnasta sijaitseva Rakvere, noin 15 000 asukkaineen ainoa kaupunki Länsi-Virumaalla. Itäinen Virumaa koostuu vuoden 2017 valtiollisen kuntauudistuksen jälkeen sekin kahdeksasta kunnasta, joista neljä on kaupunkeja: Kohtla-Järve, Narva, Narva-Jõesuu ja Sillamäe.
Asukkaita Virumaalla on nykyisin 200 000. Heistä reilu neljäsosa asuu Viron kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Narvassa ja loput ovat jakautuneet siten, että lännessä on noin 60 000 asukasta ja Itä-Virumaalla 140 000. Asukkaiden etninen tausta ja jakautuminen alueella poikkeaa muista Viron maakunnista selvästi, sillä toisen maailmansodan jälkeen Virumaan itäosien teollisuuskaupunkeihin tuotiin työvoimaa todella paljon eri puolilta tuolloista Neuvostoliittoa. Siksi Virumaan länsiosissa virolaisten suhteellinen osuus paikallisväestöstä on 87%, mutta idässä vain noin 20%.
Virumaan nykyiset merkittävimmät teollisuudenalat ja työnantajat perustuvat pitkälti alueella jo neuvostoaikana rakennettuun infrastruktuuriin sekä hyödynnettyihin luonnonvaroihin. Siten seudun länsipuolisten osien keskeisiä teollisuudenaloja ovat elintarvike-, metalli- ja metsäteollisuus, kun taas idässä on louhittu pitkään palavaakiveä mm. energiantuotannon tarpeisiin sekä investoitu kemian-, metalli- ja konepajateollisuuteen. Rautatie- ja rahtisatamayhteyksiensä vuoksi Virumaalla työllistytään myös kuljetuksen ja logistiikan aloilla.
Menneiden aikojen saatossa sekä nykypäivänkin virolaisessa yhteiskunnassa on Virumaalta lähtöisin tai siellä asunut henkilöitä, joiden nimi ja teot ovat tuttuja ainakin kaikille virolaisille: