Virumaalainen kulttuurihistoria ulottuu ajassa yhtä kauas kuin seudun asutus, jopa kiviaikaan noin 9 000 vuoden taa.

Eri hallitsijakaudet sekä jo muinaisten heimokansojen vaellus luonnonantimien ja maan viljavuuden mukaan ovat jättäneet vaikutteitaan Virumaan länsi- ja itäosissa vaalittavaan henkiseen kansankulttuuriin eli folkloreen, käsitöihin, esittäviin taiteisiin kuten kansanmusiikkiin ja -tanssiin sekä ihan arkisiin tapoihin. Perusnimittäjä seudun kulttuuriperinnölle onkin monimuotoisuus. Matkailijan kannalta tämä on rikkaus, sillä ajattele kuinka pienillä etäisyyksillä toisistaan voit nähdä ja kokea jälkiä niin monien eri aikakausien elämästä.

Aitoon virolaiseen perinnekulttuuriin ja virumaalaisiin tapoihin tehdä asioita voit tutustua alueen (kotiseutu)museoissa, kartanoissa, käsityösalongeissa kuten Lõnga Liisu sekä Viru Folkin kaltaisissa tapahtumissa. Tai jos haluat eläytyä neuvostoajan uusklassismin uhkeuteen, se onnistuu vaikkapa Sillamäen ja Kohtla-Järven kaupunkien arkkitehtuurin keskellä.

Virumaahan liittyvää kulttuuriperintöä on mukana myös ihmiskunnan ja maapallon tarinaa kertovalla Unescon maailmanperintökohteiden listalla. 1800-luvulla Maan kokoa ja muotoa mitattiin tähtitieteilijä F.G.W. Struven ideoiman kolmiomittauspisteiden ketjun avulla, joka kulki Pohjois-Norjasta Suomen ja Viron kautta Mustallemerelle. Kolmesta Viron mittauspisteestä kaksi sijaitsee Virumaalla: Võivere ja Simuna. Võiveressä on teemalle pyhitetty tuulimylly ja museo – tiesitkö, että Struven ketjulla saatuja mittaustuloksia hyödynnettiin mm. Suomen yleiskartan (v. 1873) laatimisessa?